Wittingin kaivokset tutuksi – luontopolku, rodoniitti ja vuosisatojen historia
Ylistaron Wittingin vanhalla kaivosalueella metsäretki vie samalla vuosisatojen takaiseen teollisuushistoriaan. Kallioon jääneet kuopat, opasteet ja alueen rodoniitti tekevät kohteesta kiinnostavan myös sille, joka ei ennestään tunne kaivostoimintaa. Wittingin historiallinen luontopolku alkaa Pietaruksen virkistysalueen tuntumasta osoitteesta Könnintie 978, 61410 Ylistaro as, Seinäjoki. [1] [5]
Tähän retkeen sopii hidas tahti. Lyhyenkin matkan varrella kannattaa pysähtyä lukemaan, vertailemaan kallion muotoja ja miettimään, millaista malmin irrottaminen oli ennen nykyisiä koneita. Alla on kohteen esittely sekä oma ehdotus rauhallisen vierailun suunnitteluun.
Kaivoshistoria ulottuu 1500-luvulle
Alueen oman historiikin mukaan ensimmäinen varma kirjallinen merkki kaivostoiminnasta on Ruotsin kuninkaan Eerik XIV:n kirje 6.3.1563. Siinä tiedusteltiin malminlouhintaa Kyrön pitäjässä. Paikka tunnettiin nimellä Silferberg eli Hopeavuori, mutta tavoiteltuihin malmeihin kuuluivat rauta ja kupari. [2]
Varhaisessa nuotiolouhinnassa kallion pintaa kuumennettiin tulella ja jäähdytettiin vedellä. Halkeillutta kiveä irrotettiin kiiloin ja lekoin, minkä jälkeen malmipitoiset lohkareet eroteltiin. Myöhemmin louhinnassa ryhdyttiin käyttämään ruutia. Kaivostoiminta hiipui 1900-luvulle tultaessa, ja myöhempi toiminta painottui kokeiluihin ja tutkimuksiin. [2]
Paikallishistoria yhdistää Wittingin myös Orisbergiin: vuonna 1676 perustettu ruukki rakennettiin alun perin Wittingin malmin varaan. Metsässä näkyvät louhinnan jäljet liittyvät siten laajempaan kertomukseen Pohjanmaan teollisuuden synnystä. Könnintie puolestaan on osa vanhaa Kyrönkankaantietä. [2]
Talkoilla avattu reitti tuo historian lähelle
Nykyisen luontopolun taustalla on Asemanseudun Kehittämisyhdistys AsKy. Vuonna 2019 tunnistettu nuotiolouhos lisäsi kiinnostusta alueeseen ja käynnisti keskustelun siitä, miten kaivoksia voisi esitellä turvallisesti. Vuosina 2021–2024 toteutetussa hankkeessa rakennettiin reittiä, opasteita ja suoja-aitoja yhteistyössä museoalan asiantuntijoiden kanssa. [3]
Museoviraston hoitokohdetietueen mukaan polkureitin avajaiset pidettiin 16.6.2024. Tietue käyttää alueesta nimeä Vittinki (Silfverberg, Hopiavuori) ja kuvaa ympäristöä metsäiseksi kallioalueeksi Könnintien molemmin puolin. Eri kirjoitusasut viittaavat siis samaan historialliseen kohteeseen. [6]
Lyhyt polku, mutta esteettömyys on tarkistettava
Ylläpitäjän etusivulla luontopolun pituudeksi ilmoitetaan noin 1,7 kilometriä. Metsässä kaivokselta toiselle kulkevaa polkua kuvataan leveäksi ja melko tasaiseksi. Sivu kertoo lastenrattailla liikkumisen olevan mahdollista, mutta toteaa erikseen, että reitti ei ole esteetön. Tätä eroa kannattaa kunnioittaa omaa retkeä suunniteltaessa. [1]
Rodoniittikaivokseen tutustutaan metalliportaikon kautta. Portaissa käyminen on oma osuutensa, jonka voi jättää väliin. Kesäisin kaivoskuoppia pumpataan tyhjiksi vedestä, mutta syyskäynnille ei pidä olettaa samoja olosuhteita. Talvikunnossapitoa ei ylläpitäjän mukaan pääsääntöisesti ole. [1]
Rodoniitti on alueen värikäs erikoisuus
Wittingin rodoniitti tunnetaan Ylistaron kuntakivenä ja korukivenä. Kohteen esittely kertoo rodoniittisuonen olevan nähtävissä kaivoksen 14 pohjalla. Sen syntyhistoria liittyy muinaiseen merenpohjaan kerrostuneeseen mangaanipitoiseen aineeseen, joka muuttui myöhemmin kallioperän kuumuudessa ja paineessa. [4]
Ylläpitäjän mukaan rodoniittia havaittiin vuonna 2021 myös toisessa kaivoksessa. Uusia kaivoskuoppia on löytynyt myöhemminkin, sillä kasvillisuus, vesi ja vanha jätekivi voivat peittää niitä. Tämä antaa hyvän syyn pysyä opastetulla reitillä. Kiviä ja rakenteita kannattaa katsella paikallaan ja jättää ne seuraavankin kävijän nähtäviksi. [4]
Pietarus sopii evästauon paikaksi
Lähtöpaikan Pietaruksen uimapaikka on syntynyt vanhalle soranottopaikalle. Virkistysalueella on laituri, sauna, rantalentopallomahdollisuus, grillipaikka ja puucee. Sauna on yhteiskäytössä maksua vastaan, eikä omia vuoroja voi varata. Tarkkaa saunamaksua ei kerrota palvelusivulla, joten se kannattaa selvittää ennen saunomista. Omat sauna- ja grillipuut pyydetään tuomaan mukana. Alueelle ei saa leiriytyä. [5]
Oma retkiehdotukseni on varata tutustumiseen noin 1–2 tuntia taukoineen ja lähteä ensimmäisellä kerralla päivänvalossa. Lue aluksi lähtöpaikan opasteet, valitse omalle seurueelle sopivat osuudet ja jätä aikaa paluuseen. Aika-arvio on rauhallisen vierailun ehdotus, ei ylläpitäjän ilmoittama suoritusaika.
Hyvä pieni tehtävä on etsiä opasteista vastaus yhteen kysymykseen: mistä tunnistaa vanhan louhintatavan jäljen? Näin lyhyestä metsäretkestä jää mieleen muutakin kuin kuljettu kilometrimäärä.
Lasten kanssa voi myös pohtia, kuinka suuri työ pelkän kiven irrottaminen on ollut. Anna jokaisen valita opasteista yksi uusi asia ja kertoa se evästauolla muille. Tehtävään riittävät katselu ja lukeminen, joten mukaan ei tarvita erityisiä välineitä.
Tiedot ja ylläpitäjän käyntiohjeet tarkistettu 24.10.2026. Maaston ja rakenteiden ajankohtainen tilanne tarkistetaan paikan opasteista. Retkiehdotus on blogin oma.
Lähteet ja lisätietoa
- Wittingin kaivokset: reitti, osoite ja kausitiedot
- Wittingin kaivokset: alueen historia ja louhintatavat
- Wittingin kaivokset: luontopolun kehittämishanke
- Wittingin kaivokset: rodoniitti ja kaivoskuopat
- Wittingin kaivokset: Pietaruksen virkistysalue
- Museovirasto: Vittinki (Silfverberg, Hopiavuori), hoidettu kulttuuriympäristökohde
Kommentit
Lähetä kommentti