Seinäjoki tutuksi

Symbolinen kuvitus Seinäjoen historiasta: rautaruukki, höyryjuna, jokimaisema ja Lakeuden Risti. — Tekoälykuvitus: symbolinen sommitelma Seinäjoen historian eri aikakausista.

Milloin Seinäjoki perustettiin, kuka sen kehityksen käynnisti ja miten pienestä kylästä kasvoi Etelä-Pohjanmaan keskus? Seinäjoki tutuksi -blogin ensimmäinen postaus kokoaa kaupungin perustiedot ja tärkeimmät historian käänteet. Matka alkaa nykyisen kaupungin alueen kivikautisista jäljistä ja jatkuu vuoteen 2026.

Tiedot tarkistettu 22.10.2026. Väestöluvuissa mainitaan erikseen niiden ajankohta.

Seinäjoki pähkinänkuoressa

Sijainti: Etelä-Pohjanmaa, jonka maakuntakeskus Seinäjoki on.
Perustettu kunnaksi: 1868.
Kauppalaksi: 1931.
Kaupungiksi: 1960.
Asukasluku: 67 283 asukasta 31.12.2025 kaupungin julkaisemien perustietojen mukaan.
Pinta-ala: 1 469,23 km², josta maata 1 431,77 km² ja vesistöjä 37,46 km².
Tunnetaan muun muassa: Aalto-keskuksesta, Lakeuden Rististä, rautatieyhteyksistä sekä Provinssista ja Tangomarkkinoista.

Lähteet: Seinäjoen kaupungin perustiedot ja historia. [1] [2]

Kuka Seinäjoen perusti?

Seinäjoella ei ole yhtä kaupungin perustajaksi nimettävää henkilöä. Kylä oli olemassa jo kauan ennen kunnan perustamista, ja kaupunki syntyi vähitellen asutuksen, teollisuuden, rautateiden ja hallinnollisten päätösten myötä.

Yksi ratkaiseva henkilö oli silti vaasalainen kauppias Abraham Falander, myöhemmin aateloituna Wasastjerna. Hän perusti Östermyran rautaruukin vuonna 1798 nykyisen Törnävän alueelle, Seinäjoen koskien äärelle. Ruukki toi paikkakunnalle työtä ja vauhditti ympärilleen syntyneen yhteisön kehitystä. [4]

Falanderin poika Gustaf Adolf Wasastjerna laajensi toimintaa ruutitehtaalla vuonna 1825. Seuraavan sukupolven Gustaf August Wasastjerna vaikutti puolestaan seurakunnan syntyyn ja lahjoitti kirkon ja hautausmaan tontit. Kun puhutaan Seinäjoen synnystä, on siis hyvä erottaa ruukin perustaminen, seurakunnan vaiheet ja kunnan perustaminen toisistaan. [4] [5]

Mistä Seinäjoen historia alkaa?

Vastaus riippuu siitä, puhutaanko nykyisen kaupungin alueen asutuksesta vai Seinäjoki-nimisestä kylästä. Nykyinen Seinäjoki ulottuu myös entisten Nurmon, Ylistaron ja Peräseinäjoen alueille, joten alueen vanhimmat jäljet ovat paljon kaupunkia vanhempia.

Museoviraston rekisterissä entisen Nurmon alueella sijaitseva Kivivuori 2 on kivikautinen kohde. Sen kuvauksessa mahdollinen asuinpaikka ajoitetaan noin vuoteen 6300 eKr. Paikalta on löydetty kvartsin työstämisestä syntyneitä iskoksia. Kyse on arkeologisesta arviosta, josta ei voi päätellä katkeamatonta asutusta nykypäivään. [3]

Seinäjoen kylän ensimmäiset kirjalliset maininnat ovat kaupungin historiakoosteen mukaan 1550-luvun lopulta. Alue kuului tuolloin Ilmajoen pitäjään. Tämä on eri asia kuin myöhempi itsenäisen kunnan perustaminen. [2]

Rautatie siirsi painopisteen Törnävältä asemalle

Nykyisen keskustan syntyä on vaikea ymmärtää ilman junia. Tampere–Vaasa-rata ja Seinäjoen asema valmistuivat vuonna 1883. Museoviraston mukaan asutuksen painopiste alkoi tämän jälkeen siirtyä Östermyran kartanon ympäristöstä noin neljän kilometrin päähän asemanseudulle.

Vuosina 1883–1886 rakennettu Oulun rata teki Seinäjoesta risteysaseman. Vuonna 1913 valmistunut Suupohjan rata Kaskiseen ja Kristiinankaupunkiin vahvisti asemaa edelleen. Junien mukana tulivat työpaikat, matkustajat ja tavaraliikenne, jotka auttoivat aseman ympärille kasvavaa taajamaa kehittymään. [6]

Seinäjoen aikajana kivikaudesta vuoteen 2026

Aikajanan varhaisin kohta koskee nykyisen kaupungin aluetta. Hallinnollinen Seinäjoki ja sen rajat ovat muuttuneet monta kertaa.

Noin 6300 eKr.: Kivivuori 2:n mahdollisen kivikautisen asuinpaikan ajoitus entisen Nurmon alueella. [3]
1550-luvun loppu: ensimmäiset kirjalliset maininnat Seinäjoen kylästä. [2]
1798: Abraham Falander perustaa Östermyran rautaruukin. [4]
1825: Gustaf Adolf Wasastjerna perustaa ruutitehtaan. [4]
1863–1864: Seinäjoki saa luvan omaan kappeliseurakuntaan vuonna 1863. Entinen ruutimakasiini muutetaan kirkoksi, joka vihitään 1864. Rakennus tunnetaan nykyään Törnävän kirkkona. [5]
1868: Seinäjoen kunta perustetaan. [2]
1883–1886: Vaasan rata valmistuu 1883; Oulun radan rakentaminen tekee Seinäjoesta rautateiden risteyspaikan. [6]
1913: Suupohjan rata valmistuu. [6]
1918: sisällissodan aikana Mannerheim johtaa valkoista armeijaa päämajajunasta Seinäjoen asemalla helmikuun alusta maaliskuun lopulle. [7]
1921: asemanseudusta muodostetaan suppean itsehallinnon taajaväkinen yhdyskunta. [2]
1931: kunta jakautuu Seinäjoen kauppalaksi ja Seinäjoen maalaiskunnaksi. [2]
1959: kauppala ja maalaiskunta yhdistyvät jälleen Seinäjoen kauppalaksi. [2]
1960: Seinäjoki saa kaupunkioikeudet. Samana vuonna valmistuu Lakeuden Risti. [2] [8]
1962–1987: Aalto-keskus täydentyy vaiheittain: kaupungintalo valmistuu 1962, kirjasto 1965, virastotalo 1968 ja kaupunginteatteri 1987. [8] [13]
1979: ensimmäinen Provinssirock järjestetään Törnävänsaarella. Tapahtuma tunnetaan nykyään Provinssina. [9]
1985: ensimmäiset Tangomarkkinat järjestetään 12.–13. heinäkuuta. [10]
1992: Seinäjoen ammattikorkeakoulu, SEAMK, perustetaan. [11]
2005: Seinäjoki ja Peräseinäjoki yhdistyvät. Uuteen kaupunkiin liitetään myös Ilmajoen Lehtimäenkylä, Honkakylä ja Ojajärvenkylä. [2]
2009: Nurmo, Ylistaro ja Seinäjoki yhdistyvät 1. tammikuuta. Uudessa kaupungissa on noin 56 000 asukasta. [2]
2012: uusi pääkirjasto Apila avataan. [12]
2025: vuoden lopun asukasluku on kaupungin perustietojen mukaan 67 283. [1]
2026: Aalto Works -kokonaisuus nimetään Unescon maailmanperintöluetteloon 26. heinäkuuta. Seinäjoen Aalto-keskus on yksi kokonaisuuden 13 kohteesta. [13]

Paljonko Seinäjoella on asukkaita?

Kaupungin julkaisemien perustietojen mukaan Seinäjoella oli 67 283 asukasta 31.12.2025. Tämä on tässä kirjoituksessa käytetty tarkka vuosilukuun sidottu väestötieto, ei väite lokakuun 2026 täsmällisestä asukasmäärästä. Uusimpia lukuja voi seurata kaupungin tilastosivulta. [1] [16]

Muutama poiminta väestön kehityksestä
Ajankohta	Asukkaita	Mitä luku tarkoittaa?
1897	noin 3 000	Arvio paikkakunnan väkiluvusta ruotsinkielisen yhdistyksen historiakoosteessa. [15]
1960	15 050	Kaupungin kaavaselostuksessa ilmoitettu vuoden 1960 väkiluku. [14]
2009, kuntaliitos	noin 56 000	Nurmon, Ylistaron ja Seinäjoen yhdistymisessä muodostunut kaupunki. [2]
31.12.2025	67 283	Kaupungin julkaisema vuoden lopun asukasluku. [1]

Lukuja ei voi verrata sellaisinaan. Kaupungin rajat ovat laajentuneet etenkin vuosien 2005 ja 2009 kuntaliitoksissa. Väkiluvun kasvu kertoo siis sekä muuttoliikkeestä ja syntyneiden ja kuolleiden määristä että eri aikoina myös alueen laajenemisesta.

Millainen Seinäjoki on tänään?

Seinäjoki on kaupan, palveluiden ja koulutuksen keskus, mutta myös laaja joukko erilaisia asuinalueita ja kyliä. Kaupungin tarinassa näkyvät yhä vanha ruukkimiljöö, rautatie, Aallon arkkitehtuuri ja kesätapahtumat. SEAMKin myötä opiskelukin on tärkeä osa kaupungin arkea. [1] [11]

Historiaan tutustumisen voi aloittaa Törnävän museoalueelta, jossa ruukin ja kartanon vaiheet liittyvät eteläpohjalaiseen talonpoikaiskulttuuriin. Keskustassa seuraava luonteva kohde on Aalto-keskus ja sen vieressä Apila-kirjasto. Niissä kaupungin eri aikakaudet tulevat näkyviksi rakennuksina ja yhteisinä tiloina. [18] [12]

Mistä Seinäjoesta löytää lisää tietoa?

Perustiedot ja ajantasaiset luvut: kaupungin Seinäjoki-tietoa ja Tilastotietoa Seinäjoesta.
Paikallishistoria ja esineet: Etelä-Pohjanmaan museo ja museon näyttelyt.
Kirjat ja kotiseutuaineisto: Seinäjoen pääkirjasto. Kirjastosta kannattaa kysyä myös paikallishistoriateoksia ja vanhoja kuvia. [17]
Muinaisjäännökset ja vanhat rakennukset: Museoviraston Kulttuuriympäristön palveluikkuna sekä RKY-rekisteri.

Tässä blogissa tutustutaan jatkossa Seinäjokeen myös retkikohteiden, uimarantojen, lenkkipolkujen ja tapahtumien kautta. Ensimmäinen askel on nyt otettu: kun tuntee vähän kaupungin taustaa, tuttujakin paikkoja alkaa katsoa uusin silmin.

Mikä Seinäjoen paikka tai historian vaihe kiinnostaa sinua eniten?

Lähteet

Kooste perustuu pääosin kaupungin, Museoviraston, seurakunnan, korkeakoulun ja tapahtumajärjestäjien omiin aineistoihin. Tekstin numerolinkit johtavat niitä tukeviin lähteisiin. Lähteet tarkistettu 22.10.2026.

Hae tästä blogista