Peräseinäjoki tutuksi – puukirkko, Riihimuseon tarina ja Ville Ritola

Tekoälykuvitus Peräseinäjoen kulttuuriperinnöstä. Tulkinnallinen sommitelma ei esitä rakennusten tarkkaa ulkoasua, sijaintia tai todellista näkymää.

Peräseinäjoen kirkonkylästä löytyy tarinoita puukirkosta, maatalouden arjesta ja maailman urheilukentiltä. Tutustumispäivän voi rakentaa muutaman selkeän pysähdyksen ympärille ja jatkaa paikalliseen historiaan vaikka kirjastossa. Kohteita katsellessa kannattaa kysyä, millainen elämä rakennusten ja nimien taakse kätkeytyy.

Tämä juttu keskittyy kirkonkylän kulttuuriperintöön. Blogin aiemmassa Kalajärvi-oppaassa tutustuimme luontopolkuun ja rantapäivän mahdollisuuksiin. Nämä kaksi näkökulmaa voi yhdistää samalle matkalle, kun aikaa ja sopivaa säätä riittää.

Oma pitäjä osaksi Seinäjokea

Peräseinäjoen seurakunnallinen historia liittyy Ilmajokeen. Kappeliseurakunta perustettiin vuonna 1798, ja itsenäiseksi seurakunnaksi Peräseinäjoki tuli vuonna 1882. Nykyinen kirkko valmistui kymmenen vuotta myöhemmin. [1]

Vuonna 2005 Peräseinäjoki ja Seinäjoki yhdistyivät uudeksi Seinäjoen kaupungiksi. Samassa yhteydessä kaupunkiin liitettiin Ilmajoesta Lehtimäenkylä, Honkakylä ja Ojajärvenkylä. Peräseinäjoen nimi ja paikallinen historia ovat yhä luonteva tapa hahmottaa tätä laajaa kaupunkia. [2]

Hyvä lähtöajatus vierailulle onkin katsoa Peräseinäjokea omana paikkanaan. Kirkko kertoo yhteisön kokoontumisesta, museon kokoelmat työstä ja toimeentulosta, ja urheilijan elämäntarina siitä, miten kotiseudulta on lähdetty maailmalle. Yksi pieni kierros voi avata useita aikakausia.

Vuoden 1892 puukirkko

Pyhän Paavalin kirkko valmistui vuonna 1892. Sen suunnitteli lääninarkkitehti Ivar Aminoff, ja rakennusmestarina toimi Juho Karjanlahti. Nikkarityyliä edustava puinen ristikirkko on varustettu kolmella lehterillä. Alttaritaulun, Kristuksen ylösnousemuksen, maalasi Aleksandra Frosterus-Såltin vuonna 1905. [1]

Yksi sisätilan kiinnostava yksityiskohta on eteläisen lehterin alla oleva Teekla-votiivilaiva, 1800-luvun lopulta peräisin oleva purjelaivan pienoismalli. Seurakunnan mukaan tällaiset laivat ovat sisämaan kirkoissa harvinaisia. Yksityiskohta antaa hyvän syyn katsella tilaa myös läheltä, jos sisävierailu onnistuu. [1]

Kirkon osoite on Kirkkotie 2, 61100 Peräseinäjoki, ja seurakunnan ilmoituksen mukaan se on avoinna tilaisuuksien yhteydessä. Varmista sisäkäynti etukäteen. Esteettömän sisäänkäynnin luiska on pohjoispuolella, sankarihautausmaan puoleisella ovella. Pääeteisessä on esteetön WC, ja kirkossa on induktiosilmukka. [1]

Riihimuseo säilyttää työn ja arjen historiaa

Peräseinäjoen Riihimuseon vanhassa riihessä on viljankäsittelyyn liittyvää esineistöä, työkaluja ja maatalouskoneita. Museoon kuuluu myös kirkonkylän vanha lainajyvämakasiini sekä kaksi pientä aittaa. Näissä kokoelmissa paikallishistoriaa lähestytään tavallisen työn ja esineiden kautta. [3]

Esineistön keruu alkoi 1960-luvun lopulla kotiseutututkimusretkien yhteydessä. Museo avattiin Onni Kannon vanhan riihen alueella vuonna 1983, ja sen ylläpidossa paikallisilla vapaaehtoisilla oli suuri merkitys. Vuoden 2005 kuntaliitoksessa museosta tuli kaupungin museotoimen toimipiste. [3]

Riihimuseo on kaupungin tarkistushetken ilmoituksen mukaan toistaiseksi suljettu. Sen historiaan voi tutustua verkossa, mutta näyttelykäyntiä ei kannata suunnitella ennen museopalvelujen vahvistusta avaamisesta. Museon sivu on paras paikka seurata tilannetta. [3]

Ville Ritola yhdistää kotiseudun ja maailman

Peräseinäjoelta lähtenyt Ville Ritola tunnetaan nimellä Peräseinäjoen susi. Paikallisen urheiluseuran historian mukaan hän syntyi Luomankylässä vuonna 1896 ja lähti Yhdysvaltoihin 17-vuotiaana. Amerikassa tehty rakennustyö ja huippu-urheilu kuuluvat molemmat hänen elämäntarinaansa. [4]

Suomen Urheiluhistoriallisen Seuran mukaan Ritola saavutti Pariisin olympialaisissa 1924 neljä kultaa ja kaksi hopeaa. Amsterdamissa 1928 mitalisaalis täydentyi kullalla ja hopealla. Kahdeksan olympiamitalin kokonaisuus antaa mittakaavan sille, miksi hänen nimensä elää niin vahvasti kotiseudulla. [5]

Seinäjoen kulttuuripalvelujen PatsasPaikannus-aineisto esittelee Maija Nuotion tekemän Ville Ritolan patsaan Urheilutien varrella. Patsas sopii oman tutustumisen yhdeksi pysähdykseksi. Sen äärellä voi pohtia, miten liike ja urheilijan persoona on saatu näkyviin veistoksessa. [6]

Kirjastosta taustaa ja lisää luettavaa

Peräseinäjoen monipalvelukirjasto löytyy osoitteesta Keikulinkuja 2. Kirjastossa voi lainata aineistoa, käyttää tietokoneita, tutustua näyttelyihin ja osallistua tapahtumiin. Sieltä kannattaa kysyä kotiseutua ja paikallisia henkilöitä käsittelevää luettavaa. Näin päivän aikana kiinnostanut aihe voi jatkua kotona. [7]

Tarkista palveluajat kirjaston omalta sivulta. Omatoimiajan käyttö edellyttää kirjastossa allekirjoitettua sopimusta, joten ensikertalaisen on hyvä ajoittaa käynti asiakaspalveluaikaan. [7]

Oma ehdotus rauhalliseksi tutustumiseksi

Aloita varmistamalla mahdollinen kirkon sisävierailu. Valitse sen lisäksi patsas ja kirjasto kiinnostuksesi mukaan ja suunnittele siirtymät kartasta. Tämä on oma käyntiehdotus, jonka pituuden voi sovittaa seurueen jaksamiseen. Riihimuseon voit ottaa mukaan taustalukemisena sen ollessa suljettu.

Lapsen kanssa mukaan voi ottaa pienen etsintätehtävän: etsi puusta tehty rakennus, henkilön muistoksi tehty veistos ja jokin paikalliseen nimeen liittyvä tarina. Aikuiselle sama ajatus toimii valokuvaus- tai muistiinpanotehtävänä. Tarkoitus on huomata muutama asia kunnolla ja jättää seuraavallekin käynnille löydettävää.

Tiedot tarkistettu 23.10.2026. Kohteiden aukiolo ja käyntimahdollisuudet varmistetaan niiden ylläpitäjiltä.

Lähteet ja lisätiedot

1. Seinäjoen seurakunta: Peräseinäjoen kirkko
2. Seinäjoen kaupunki: historia ja vuoden 2005 kuntaliitos
3. Seinäjoen kaupunki: Peräseinäjoen Riihimuseo ja sulkemistieto
4. Peräseinäjoen Toive: Ville Ritola – Peräseinäjoen susi
5. Suomen Urheiluhistoriallinen Seura: Ville Ritola (1896–1982)
6. Seinäjoen kulttuuripalvelut: PatsasPaikannus, Peräseinäjoki (PDF)
7. Seinäjoen kaupunginkirjasto: Peräseinäjoen monipalvelukirjasto