Kitinoja tutuksi – kyläkirkko, kökkähenki ja Kyrönjoen maisema

Tekoälykuvitus Kitinojan kylämaiseman tunnelmasta. Tulkinnallinen sommitelma ei esitä kirkon tarkkaa ulkoasua, rakennusten sijaintia tai todellista näkymää.

Kitinojalla Seinäjoki näyttää avaran kylämaiseman puolensa. Kyrönjokilaaksossa sijaitsevassa kylässä pellot, jokivarsi ja yhdessä rakennetut kokoontumispaikat kertovat toisenlaisesta kaupunkiympäristöstä kuin keskustan kadut. Liiverin kyläesittelyssä Kitinojan osiksi nimetään Kitinoja, Hirvilammi ja Viitikko. Esittely on päivitetty vuonna 2022, joten käytämme sitä kylän taustaan, emme tämän päivän palvelukalenterina. [1]

Kitinojaan tutustumisen voi aloittaa kyläkirkosta ja jatkaa maiseman sekä paikallishistorian pariin. Tässä jutussa yhdistyvät lyhyt historiakatsaus, kirkon vierailutiedot ja vinkit siihen, mistä kylän tarinaa voi selvittää lisää.

Vuoden kylä 2012 ja yhdessä tekemisen perinne

Kitinoja valittiin valtakunnalliseksi Vuoden kyläksi vuonna 2012. Tieto löytyy Suomen Kylät ry:n palkittujen kylien luettelosta. [2] Liiverin esittely nostaa kylän vahvuuksiksi oman kirkon, kylätalon ja kökkähengen. Kökkä tarkoittaa talkoita: yhteinen paikka syntyy ja pysyy käytössä, kun ihmiset antavat sille aikaansa ja osaamistaan. [1]

Tätä taustaa vasten kylää kannattaa katsoa kokonaisuutena. Kiinnostavaa ei ole vain yksittäisen rakennuksen ulkonäkö, vaan myös se, miksi rakennus tehtiin ja ketkä siitä huolehtivat. Kyläkirkon tarinassa nämä kysymykset tulevat erityisen lähelle toisiaan.

Kyläkirkko valmistui talkoilla vuonna 1952

Kitinojan kyläkirkko otettiin käyttöön 23.11.1952. Sen suunnitteli arkkitehti Kauno S. Kallio muokkaamalla aiemmin suunnittelemansa Ilmajoen siunauskappelin piirustuksia. Kirkko rakennettiin pääasiassa kyläläisten talkootyöllä ja lahjoituksilla. Hautausmaa oli perustettu jo vuonna 1946. [3]

Kirkko sijaitsee Myllykallio-nimisellä kumpareella. Seurakunnan historiatiedon mukaan nimi viittaa paikalla aikaisemmin olleeseen Rintatalon tuulimyllyyn. Rakennuspaikalla on siis ollut merkitystä kylän arjessa jo ennen kirkon rakentamista. [3]

Kirkon ja hautausmaan ylläpidosta vastaa Kitinojan kyläkirkkoyhdistys, ja työtä tehdään pääasiassa vapaaehtoisvoimin. Seinäjoen seurakunta maksaa yhdistykselle vuokraa kirkon käytöstä. Näin historiallinen talkoohanke jatkuu myös nykyisenä toimintatapana. [3]

Taiteessa näkyy oma kylämaisema

Kirkon alttaritaulu on Veikko Vionojan maalaama ja lahjoittama. Sen aiheena on Jeesus siunaamassa lapsia Kitinojan maisemissa. Ensimmäinen, Arvi Malmivaaran maalaama alttaritaulu on nykyisin kirkkosalin sivuseinällä. [3]

Oma katseluvinkkini on etsiä maalauksesta ympäristön tuttuja tai tunnistettavilta tuntuvia piirteitä ja verrata niitä ulkona nähtävään maisemaan. Tavoitteena ei tarvitse olla jokaisen yksityiskohdan paikantaminen. Jo ajatus paikallisesta ympäristöstä osana kirkon taidetta auttaa katsomaan kylää uudella tavalla.

Vierailu kirkossa sovitaan tilaisuuksien mukaan

Kirkon osoite on Kitinojantie 691, 61470 Kitinoja. Seurakunnan mukaan kirkko on avoinna tilaisuuksien yhteydessä. Vierailusta ja varauksista tiedustellaan kyläkirkkoyhdistykseltä seurakunnan kohdesivun yhteystietojen kautta. Kirkossa on luiska, mutta alasaliin pääsee vain portaita. [3]

Jos sisätilojen näkeminen on käynnin tärkein tarkoitus, varmista mahdollisuus etukäteen. Kirkon ja hautausmaan ympäristöön tutustutaan rauhallisesti, paikalla olevat ihmiset ja mahdolliset toimitukset huomioiden. Oma tutustumishetki kannattaa ajoittaa niin, ettei se häiritse toisten juhlaa tai surua.

Ulkoiluun löytyy myös kuntorata

Kaupungin nykyisessä reittiluettelossa Kitinojan kuntoradan pituudeksi ilmoitetaan kaksi kilometriä. Se hoidetaan talvella hiihtoradaksi. Kaupungin ohjeen mukaan hoidetuilla laduilla ei kävellä eikä pulkkailla hiihtokaudella. Lähtöpiste ja reitin sijainti kannattaa tarkistaa luettelossa olevasta kuntoradan karttalinkistä. [4]

Kirkkoon tutustuminen ja kuntoratakäynti ovat tässä kaksi erillistä vierailuideaa. Niistä ei ole koottu mitattua tai merkittyä yhteistä kierrosta. Valitse ulkoiluosuuden pituus ja toteutus oman kunnon, vuodenajan ja päivän olosuhteiden mukaan.

Kyläkirja avaa historian rakennusten takaa

Lisätietoa tarjoaa vuonna 2013 ilmestynyt Herran kukkarossa – Kitinojan kirja, jonka toimitti Anssi Orrenmaa ja julkaisi Kitinojan kylähistoriapiiri ry. Suomen Kotiseutuliiton esittelyn mukaan 528-sivuinen teos rakentuu aihekokonaisuuksista ja kyläläisten kertomuksista. Aineistoa koottiin muun muassa yhdeksässätoista kyläillassa. [5]

Kirjan esittelyssä mainitaan esimerkiksi koulun, yhdistysten, kauppojen ja maatalouden historia. Se on hyvä muistutus siitä, kuinka paljon kylän elämästä jää yhden ohiajon aikana näkymättömiin. Saatavuutta voi tiedustella kirjastosta teoksen nimellä.

Ensimmäiselle tutustumiselle ehdotan yhtä selkeää tavoitetta: sovi kirkon katselu tai valitse kuntoratakäynti ja lue kylän historiasta jo ennen lähtöä. Laajempaa taustaa alueeseen löytyy blogin Ylistaron esittelystä. Kitinojan oma tarina avautuu parhaiten, kun maiseman rinnalle ottaa myös sen rakentaneet ihmiset.

Lähteet ja lisätiedot

1. Liiveri: Kitinojan kyläesittely, päivitetty 1.6.2022
2. Suomen Kylät: valtakunnallisesti palkitut kylät
3. Seinäjoen seurakunta: Kitinojan kirkon historia ja vierailutiedot
4. Seinäjoen kaupunki: kuntoradat ja luontoreitit, Kitinojan kuntoradan karttalinkki
5. Suomen Kotiseutuliitto: Herran kukkarossa -kirjan esittely (2013)

Tiedot ja lähteet tarkistettu 23.10.2026. Kirkon käyttö ja kulkujärjestelyt sekä ulkoiluolosuhteet voivat muuttua.